Sota- ja taistelu-unista levollisempaan ja rauhallisempaan suuntaan. Se on ollut hidas mutta varma kehitys, josta olen äärimmäisen kiitollinen.
On unia, joita en koe tarpeellisiksi avata tai selitellä sen kummemmin. Yleensä tällaiset unet ovat rauhallisia, levollisia ja ehkä jopa tyyniä. Kun tällaisen unen jälkeen herää, oma olotila on sanalla sanoen ”hyvä”, ja usein heijastaa unen tuntotilaa, vaikkapa juuri rauhallisuutta ja levollisuutta.
Jos unessa ei ole mitään mikä ihmetyttää tai kummastuttaa, ja se on kyllästetty hyvällä ololla, rauhalla ja levollisuudella, oma vahva kokemukseni on se että haluan vain nauttia tällaisista unista ja niiden jälkitunnelmista. Otan tällaiset unet hyvin kiitollisena vastaan, koska eipä ole mitenkään itsestään selvää että näitä unia on, muistaen oman unihistoriani erityisesti sotaunien suhteen.
Tässä eräs hyvän olon uni.
Unessa olen levähdyspaikalla. En tiedä missä. Ilma on kesäinen ja lämmin. Parkkipaikalla on autoja, ja parkkipaikan vieressä on rakennus jossa on kahvila. Rakennuksen vieressä ulkona on alue, jossa pieniä eri kokoisia ja muotoisia altaita. Altaissa on vettä, mutta ne eivät ole kovin syviä. Altaat ovat sitä varten, että niiden äärellä voi istahtaa, levätä, tai niissä voi halutessaan kävellä.
Kävelen kohti erästä allasta. Ohitan pienen puurakennuksen, jossa ei ole ovea. Oven tilalla on iso aukko, josta näen että tilassa on myös allas. Altaassa seisoo komea, hoikka, voimakaslihaksinen nuori mies, jolla on pitkät, olkapäille ulottuvat hiukset. Tajuan että mies on Jeesus. Hän seisoo lantioitaan myöten vedessä ja kaataa vettä päälleen pesuvadista tai ämpäristä siten, että kastuu läpikotaisin. Unessa on tunne, että mies nauttii vedessä olemisesta hyvin paljon.
Kävelen rakennuksen ohi kohti allasta. Seuraavaksi seison altaassa paljain jaloin, polviani myöten. Kävelen hitaasti paljain jaloin vedessä. Aurinko paistaa ja on hyvä olla.
Unesta jäi voimakas hyvän olon tunne. Se että unen näyttämönä toimii jonkinlainen pysähdysalue/levähdysalue antaa minulle kehyksen johon asettaa unen tarina. Minulle kehys viittaa siihen, että unen näön aikaan olin omalla matkallani kohdassa, jossa voin kaikessa rauhassa levähtää pysähdyspaikalla. Kun sinne pääsen, huomaan että siellä on kahvila, mutta en koe tarvetta mennä sinne. Suuntaan kohti ulkona olevia altaita jossa voin kävellä paljain jaloin vedessä. Minulle paljain jaloin vedessä käveleminen liittyy vahvasti kesäiseen nautinnon hetkeen, siihen että voi painaa jalat lämpimään veteen ja ihan omin jaloin kokea ja kokeilla miten hyvältä se tuntuu. Etenkin jos on viettänyt pitkän aikaa kuumassa autossa matkalla johonkin.
Unen vesialtaat ovat minulle tässä positiivinen asia, vaikka esim. uima-allas voi hyvinkin viitata rajoitettuun tai rajattuun tunne-elämään (miksi vesi on ”aidattu”? Vrt. akvaario = miksi tunne-elämä on rajattu pieneen läpinäkyvään tilaan, joka yleensä hankitaan sitä varten että sitä voi töllistellä?) Unen tulkinnassa on kuitenkin olennaisinta löytää oma tuntotila asioiden ja etenkin symbolien suhteen, omat merkitysyhteydet. Minulle unen eri kokoiset ja muotoiset matalat altaat edustavat enemmänkin jotakin Japanilaisen puutarhan meditoivaa ja levähdystä tarjoavaa aspektia, ehkä myös jonkinlaista zen-fiilistä. Uima-allasta ne eivät muistuttaneet vähääkään. Ei edes se allas, jossa Jeesus itseään pesi.
En kokenut tarvetta selitellä unen Jeesusta sen kummemmin. Hän oli mies, ihan tavallinen (ja ihana) mies, ei mikään valkeana hohtava taivaallinen olento tai ylimaallinen Kristushahmo. Se, että hän kaataa vettä päälleen viittaa omaan sisäiseen puhdistusprosessiini, joka liittynee uskonnolliseen ja henkiseen aspektiin, ja erityisesti Jeesukseen Kristukseen, koska uni hänet näin selkeästi näyttää. Sitä puhdistamista kyllä tarvitaankin, sillä elämänmittainen asenteeni nimenomaan Jeesukseen on ollut hyvin kielteinen. Joten tämänkin taustan huomioiden uni on minulle äärettömän positiivinen, ja unesta huokuva levollisuuden ja rauhan tunne vain korostaa tätä syvää positiivista tuntotilaa.
Syvästi edelleen koen, että jos unimaisemat ovat ns. positiivisia ja synnyttävät sisäisen hyvän olon tunteita, näitä tuntoja kannattaa vaalia. Ylianalysointi rikkoo ja pilaa asioita helposti, ja silloin jos jokin elementti elämässä aidosti tuottaa hyvää oloa, miksi se pitäisi rikkoa analyysilla? Minun mielestäni tähän ei ole syytä, ja aion jatkossakin ns. hyvän olon unien kanssa toimia siten, että kirjoitan ne ylös ja annan niiden fiiliksen täyttää oloni, mutta en mitenkään sen kummemmin niitä analysoi.